keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Brändittömyys brändinä - MUJI

Kuva: MUJI/Mellakka Helsinki

Muji on lyhennelmä Japanin kielen ilmaisusta mujirushi ryohin, joka tarkoittaa merkittömiä laatutuotteita. Brändittömyydestään onkin tuttu myös Japanissa 1980-luvulla kapinana kulutusyhteiskunnan kaupallisuudelle perustettu yritys MUJI, joka tarjoaa muotia, kodintavaroita ja ruokaa - muttei ainuttakaan merkkiä. Muji tunnetaan myös "Japanin Ikeana", mutta filosofia ei juuri voisi olla erilaisempi.

MUJIn pääperiaatteet perustamisesta tähän päivään yrityksen tiedotteen mukaan ovat
  1. Materiaalien valinta
  2. Prosessien virtaviivaistaminen
  3. Pakkausten yksinkertaistaminen
MUJIn tuotteet todellakin ovat laadukkaita, harkittuja ja äärimmäisessä minimalistisuudessaan puhtaan ellei jopa herkullisella tavalla tyhjän tuntuisia. Merkittömyys ei kuitenkaan ole yhtä kuin merkityksettömyys, sillä vaikka MUJIa on tituleerattu peräti anti-brändiksi on totuus toisenlainen: äärimmäisyyteen asti alleviivattu brändittömyys on itseasiassa vahvempi brändi kuin moni muu. Nykyisessä kulutuskulttuurissa yksilöllisyys, vastuullisuus ja vaatimattomuus ovat arvossaan ja MUJIn nimettömät tuotteet hellivät nykykuluttajan tunnetta löytämisestä ja individualismista.

MUJIn brändittömyyteen liittyy vahvasti myös se, ettei yritys juuri markkinoi itseään. Mainonta on niukkaa, ja sekin keskittyy enemmän myymään MUJIn filosofiaa kuin itse tuotteita. Samantapaista strategiaa noudattaa myös esimerkiksi H&M:n brändi COS, joka haluaa mieluummin tulla löydetyksi kuin tuoda itseään esiin. 

Maailman paras ruokakauppa 2019

Kuva: Kauppalehti
Maailman paras ruokakauppa 2019 valittiin brittiläisen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio IGD:n toimesta 7.11.19 ja 750:n kilpailijan joukosta voittajaksi valikoitui Järvenpään Citymarket, ainoana pohjoismaisena finalistina. Kisassa menestymisen suurimpia kriteereitä on innovatiivisuus, uusien ja ainutlaatuisten asioiden testaaminen ja asiakkaan kokemuksen priorisoiminen.

Järvenpään Citymarketiin uutta ja ainutlaatuista onkin tuotu varsin vaikuttavalla tavalla: maailman paras ruokakauppa pitää sisällään mm.huippuravintolan, Italialaisen pizzerian, oman lihaleikkaamon, delin viineineen ja ilmiöksi nousseen sushiravintolan (jonka sushiriisi tuodaan suoraan Japanista ja jolle on ravintolan yhteyteen rakennettu oma varasto, jossa vallitsevat juuri sille optimoidut olosuhteet). Kaupan elämyksellisyys on rakennettu yksinomaa asiakkaan kokemusta varten, maailman paras ruokakauppa ei pokkuroi esimerkiksi teollisuutta, vaan jättää kylmästi Olvin kylmäkaappiesillepanot tuomatta myymälätilaan. Kauppias Markku Hautala kertoo Aamulehden haastattelussa 8.7.2019, että hän miettii jatkuvasti miten kuunnella asiakasta paremmin ja mitkä ovat niitä keinoja, joilla asiakas saadaan palaamaan takaisin. Hautala tuntuu onnistuneen, titteliä tai ei, sillä onpa jopa uutisoitu asiakkaiden vaihtaneen asuinpaikkakuntaa saadakseen Järvenpään Citymarketin lähikaupakseen.

tiistai 12. marraskuuta 2019

Myymälän layoutin suunnitteleminen

Myymälän layoutin suunnitteleminen kuuluu useimmissa konsepteissa myymälävisualistin työnkuvaan. Konseptista riippuu toki, kuinka laaja-alaista layout-suunnittelu on: kuuluuko siihen ainoastaan esimerkiksi mallinukkejen sijoittamisen suunnittelu myymälätilassa ja loput tehdään konseptiohjeistuksen pohjalta, vai onko työpöydällä koko myymälän layoutin suunnittelu myymäläkalusteiden sijoittelusta lähtien. Konseptista riippuvaista on myös, tehdäänkö layout-suunnittelua päivityksen omaisesti tasaisin väliajoin vai onko layout kohtalaisen staattinen.

Avasin aikaisemmassa asiakaskiertoa koskevassa postauksessani myymälän layoutin eri rakenteita erityisesti juuri asiakaskierron näkökulmasta. Tuossa postauksessa mainitsin hot spotit, tietyt pisteet myymälän anatomiassa, jotka näyttäytyvät asiakkaille erityisen herkullisina. Tässä postauksessa esittelen konkreettisen case-esimerkin siitä, miten myymälän layoutin päivittäminen vaikutti myymälän asiakaskiertoon ja hot spoteihin.





Yllä lähtöpiste, myymälän pohjaratkaisu kesäsesongin lopulla 2016. Myymälässä layout oli pidetty kohtalaisen samanlaisena, eri konsepteilla (naiset, miehet, lapset) oli omat vakiintuneet paikkansa, asiakkaat astelivat toistensa jalanjäljissä läpi myymälän ja jopa myymälän mallinuket olivat jämähtäneet paikalleen. A/W -sesongin kynnyksellä season startin lähestyessä ryhdyttiin puuhaamaan uutta, päivitettyä layoutia.


Tässä päivitetty layout, myymälän pohjaratkaisu A/W16 -sesongin startatessa! Yksinomaan myymäläkalusteita siirtämällä, taktisesti sijoitetuilla irtoreileillä ja uusilla nukkeryhmityksillä asiakkaiden reittiä myymälässä saatiin pidennettyä ja levitettyä laajemmalle. Uuden asiakaskierron myötä myös hot spotien paikat muuttuivat osittain ja niiden määrä kasvoi huomattavasti! Tärkeimmät huomiot tuoreessa layoutissa:

  • Pitkänomaisiin huoneisiin kalusteryhmät sijoitettiin osittain vanhojen kulkureittien "tielle" asiakkaan huomion kiinnittämiseksi pöytäesillepanoihin ja läpikulun hidastamiseksi.
  • Frontteja ja pöytäesillepanoja sijoitettiin kulkureitin mukaisesti paikkoihin, jossa huoneesta siirrytään toiseen: heti uuteen tilaan siirryttäessä katse kiinnittyy fronttiin tai pöytäesillepanoon.
  • Mallinuket sijoitettiin keskeisemmille paikoille, myöskin osittain kulkureittien "tielle". Sijottelu toteutettiin myös niin, että käytävämäisiä tiloja muodostavissa huoneissa nuket sijoitettiin käytävän "loppupäähän" jolloin ne näkyvät jo myymälän etuosasta katsottaessa, mutta kutsuvat käymään peremmälle.
  • Konseptiin kuuluvat, istumiseen ja rentoutumiseen tarkoitetut lounge-alueet sijoitettiin kohtiin, jotka oli vanhassa layoutissa todettu hot spotittomiksi eli eräänlaisiksi kuolleiksi kohdiksi. Lounge-alueet loivat viihtyisää tilaa pysähtymiselle ja taikoivat esiin useita hot spoteja!
  • Myymälän irtoreilejä lisättiin ja ne sijoitettiin entistä harkitummin pöytäryhmien yhteyteen luomaan suurempia display-kokonaisuuksia.
  • Myynnin seurannassa huomattiin välitön kasvu, joka jatkui pitkällä aikavälillä ja joka saatiin ylläpidettyä viemällä opitut asiat käytäntöön ja päivittämällä layoutia jokaisen vaihdon yhteydessä. Erityisesti aiemmin haasteelliset tuotekonseptit kuten miesten tuoteryhmä hyötyi erityisesti asiakaskierron uudelleen suuntaamisesta.

Projektina pipari: Täyttä tekstuuria

Projektina pipari -kuvausjärjestelyn kolmas ja viimeinen sarja on saatu uunista ulos, kaksi edellistä lopputulosta löydät postauksesta Liike tummassa tilassa ja Jotain vanhaa, jotain uutta. Tässä sarjassa halusin tuoda modernit, marmorikuvioidulla sokerimassalla koristellut piparit flat lay -kuvaan, jossa värit, luonnonvalo, voimakkaat varjot ja tekstuurit toistaisivat ideaa orgaanisista materiaaleista. Kuvassa nähdään vaaleaa pellavaa, valkoista ja mustaa marmoria ja huokoista, mustaa kiveä. Kiinnostavana kontrastina epätäydellisille luonnon materiaaleille vähäeleiset, modernit, messingin väriset joulukoristeet ja kuvaan luodut linjarakenteet. Kuvan staattisuuteen tuo säröä katkaistu kompositio eli kuvasta pois rajautuvat elementit ja erityisesti kuvassa rajauksen ulkopuolelle jäävän joulukoristeen varjo.


maanantai 11. marraskuuta 2019

Projektina pipari: Jotain vanhaa, jotain uutta

Jokunen postaus takaperin esittelin pipariteemaisen kuvausjärjestelyporojektin ensimmäisen valmistuneen kuvasarjan, Liike tummassa tilassa. Tänään taputeltiin valmiiksi myös toinen kolmesta sarjasta, jossa keskiössä olivat perinteisestä, punaisesta polkkakarkkijoulusta lainatut kuusenkoristepiparit tuotuna moderniin, vaaleaan, vähäeleiseen ympäristöön.

Modernein koristelumenetelmin toteutetut piparit sisältävät jo sellaisenaan kiinnostavan kontrastin: marmoroidut piparit ja dippaamalla koristellut piparit poikkeavat vahvasti totutuista kuusenkoristepipareista. Tuota kontrastia halusin kuvaan alleviivata asettamalla modernimmat elementit (pöytä, lattia, marjakuusen oksa, sisustussakset, kirkas vaalea tila) ja vanhahtavat elementit (paperinaru, vanha ovi, Riihimäen lasin lasitölkki) dialogiin. Syväterävyysalueen valinnalla haettiin yleiskuvaankin sumeutta sekä etu- että taka-alalle, ja oksan yksityiskohtakuvassa syväterävyysvaikutelmasta haluttiin erityisen voimakas piparien tuomiseksi keskiöön.

Käsittely Lightroomilla ja pikkuvirheiden poisto Photoshopilla.




sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Syväterävyysalue seulonnassa

Syväterävyysalueen valinta on yksi erittäin keskeinen kuvaustekninen ilmaisukeino, jota muokkaamalla kuvauskohde saadaan näyttäytymään täysin erilaisena ja luotua kuvauskohteelle tarinankerronnallisia ulottuvuuksia. Käytännössä syväterävyysalueen valinnassa on kyse siitä, tavoitellaanko selkeää yleiskuvaa vai ympäristöstään esiin nousevaa yksityiskohtakuvaa. Valitsemalla suuren aukkoarvon saadaan koko kuva-alasta yhtä terävä, mutta aukkoarvon pienentyessä yhä kapea-alaisempi alue kuvastaa piirtyy esiin terävänä, ympäristön sumentuessa utuisen pilvimäiseksi.

Kuvan käyttötarkoituksesta riippuen syväterävyyden valinnalla voidaan korostaa ja alleviivata tiettyjä elementtejä kuvassa, ja luoda myös tasoja kuvan tulkinnanvaraisuuteen: pienellä aukolla luotu kapea-alainen syväterävyys luo myös mahdollisuuden hyödyntää pehmeäksi muhjuksi muuttuvaa taustaa tarinan kerrontaan, sillä sumennus voi tuoda kiinnostavan lisän eri elementtien visuaalisiin ominaisuuksiin.

Alla kuvasarja, jossa olen seulonut eri aukkoarvojen avulla aikaan saatavaa syväterävyysvaikutelmaa.


Aukko 1.8
Aukko 4
Aukko 7.1

Aukko 13

Aukko 16



lauantai 9. marraskuuta 2019

Projektina pipari: liike tummassa tilassa

Taannoin tässä postauksessa esittelin suunnitelman kuvausjärjestelyprojektille, jossa perinteisille joulupipareille lähdettiin tavoittelemaan hieman tuoreempaa tulokulmaa. Yksi kolmesta kuvasuunnitelmasta on nyt toteutettu, ja lopputulos löytyy alta!

Haasteena tässä kuvauksessa oli toteuttaa kuvausteknisesti herkullinen yhtälö: nopeahkon liikkeen pysäyttäminen hyvin hämärässä tilassa. Pienellä aukolla saatiin houkuteltua esiin riittävän nopea suljinaika, ilman että ISO-herkkyyttä tarvitsi säätää tolkuttoman suureksi: aukko 1,8, suljinaika 500, ISO 1000. Haettu dramaattisen tumma ja mystisen sumea tausta toteutettiin edellä mainittujen kamerateknisten säätöjen lisäksi rakentamalla "puolikas" black box: mustalla kankaalla verhoiltu tausta ja mustat sivulevyt poistivat enimmän valon kuvaustilasta. Luonnonvaloa kuitenkin kaivattiin oikeiden sävyjen esiin tuomiseen, joten täysi black box -bunkkeri ei tuntunut tarkoituksenmukaiselta.

Kuvat käsiteltiin lopuksi Lightroomilla.