perjantai 10. tammikuuta 2020

Graafinen suunnittelu | Värimalli



RGB-värimalli

RGB-värimalli, on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen (Red=R), Vihreän (Green=G) ja sinisen (Blue=B) väristä valoa. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa sähköisissä ympäristöissä, sillä näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä. Esimerkiksi digitaaliset kamerat tallentavat kuvan RGB-väriavaruutta käyttäen.

Värit muodostuvat RGB-väritilassa additiivisesti: värillisiä valoja lisätään toisiinsa. Vertaa alla CMYK-väritilan subtraktiiviseen värien muodostumiseen, jossa valosta vähennetään värejä.

Lähde: Wikipedia


CMYK-värimalli

CMYK-värimalli tai CMYK-värimalli on väritila, jonka lyhenne tulee englannin sanoista Cyan (syaani), Magenta (magenta), Yellow (keltainen) ja Key (avainväri eli musta). CMYK-avaruuden perusvärit on valittu kuvien paperille painamiseen soveltuviksi eikä se sovellu esimerkiksi kuvien näyttämiseen näytöllä. CMYK onkin yleisistä väriavaruuksista suppein, eli sillä voidaan muodostaa vähiten erilaisia värejä.

CMYK on subtraktiivinen väriavaruus (vrt. yllä RGB:n additiivinen väriavaruus): paperipinnalle painetut CMYKin osavärit estävät osaa valosta heijastumasta silmään, jolloin silmä havaitsee valoon jäljelle jääneen värin. Silmä näkee väripinnan sitä tummempana, mitä enemmän väriä on käytetty. Kun kuva tallennetaan kuvankäsittelyohjelmassa CMYK-väritilassa, jokaiseen kuvatiedoston pikseliin tallentuu neljän värin (syaanin kirkas vihertävänsininen, magentan sinertävän punainen, keltaisen ja mustan) voimakkuus. CMYK-väritilaa kutsutaankin myös neliväriprosessiksi.

Lähde: Wikipedia


LAB

LAB on käytössä olevista väritiloista laajin, sillä Lab perustuu ihmisen kykyyn aistia värit, ja on näin laitteesta riippumaton väritila. Lab kuvaakin sitä, miltä väri näyttää, eikä sitä, kuinka paljon määritettyä väriä laite tarvitsee voidakseen tuottaa kunkin pikselin värin.

Lab-väritilassa väri muodostetaan seuraavasti:

  • L (vaaleus) 0-100
  • A (vihreä-punainen) -128 - +127
  • B (sininen-keltainen) -128 - +127

Lähde: Kuvakenno


HEX-arvo

HEX-arvo tarkoittaa heksadesimaalijärjestelmän mukaista väriarvon merkitsemistä. Tätä käytetään hyvin usein tietotekniikassa ja ohjelmoinnissa. HEX-arvo merkitsee väriarvon siten, että kuusinumeroisesta heksadesimaaliluvusta kaksi ensimmäistä lukua ilmoittavat punaisen (R) määrän, kaksi seuraavaa vihreän (G) ja kaksi viimeistä sinisen (B) määrän. Luku erotetaan laittamalla risuaitamerkki # luvun eteen.

HEX-arvoja käyttämällä pystytään esimerkiksi tuottamaan tismalleen samoja värisävyjä julkaisusta toiseen: värisävyn arvoja ei tarvitse säätää manuaalisesti tai aistinvaraisesti, vaan HEX-arvoa käyttämällä sävystä saadaan täsmälleen oikea. Esimerkiksi brändien graafista ohjeistusta laadittaessa saadaan brändille määritettyä omat värit, joita voidaan halutessa jatkossa käyttää kaikissa brändiin liittyvissä julkaisuissa.

Lähde: Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti