perjantai 10. tammikuuta 2020

Graafinen suunnittelu | A-sarja


Tyhjä paperiarkki on lähtökohta monelle eri tyyppiselle suunnitteluprojektille valokuvaamisesta graafiseen suunnitteluun, sekä symbolisesti että konkreettisestikin. Vaikka painovalmiin (=elävässä elävässä käsin kosketeltavat julkaisut, kuten käyntikortit tai aikakauslehdet) ja julkaisuvalmiin (=sähköisesti julkaistavat tiedostot, kuten tämän blogipostaus ja kaikki sen sisältö) valtasuhde onkin länsimaissa muuttunut radikaalisti viimeisen vuosikymmenen aikana julkaisujen painottuen yhä enemmän julkaisuvalmiisiin, on printtimedialla eli painovalmiilla julkaisuilla yhä vakaa jalansijansa ja paperiarkilla työpaikkansa.

ISO216 ja A-sarja

Paperiarkkien koot ovat standardisoitu kansainvälisellä ISO216-standardilla. Standardin mukaiset paperikoot ovat käytössä useissa eri maissa, joskin esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada tekevät merkittävän poikkeuksen tähän joukkoon. ISO 216 -standardi määrittää kolme sarjaa, A-, B-, ja C-sarjat, jotka eroavat toisistaan kokonsa puolesta. Yleisin käytössä olevista sarjoista on A-sarja, jonka A4-kokoinen arkki saattoi olla se mielikuva, jonka sait sanoista "tyhjä paperiarkki", niin yleisesti ymmärretty on aanelosen käsite.
A-sarja

A-sarja

A0-arkin pinta-ala on tasan 1 neliömetri. Kaikissa A-sarjan arkeissa lyhyemmän ja pidemmän sivun suhde toisiinsa . A-sarjan eri kokoja käytetään mm. kirjoituspaperina, tulostuspaperina, postikortteina ja käyntikortteina.


A-sarjan paperikoot ja yleisimmät käyttötarkoitukset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti