Graafinen suunnittelu on massiivinen kokonaisuus, joka pitää sisällään digitaalisten tai painotöiden kokonaisvaltaisen ulkoasusuunnittelun. Tähän liittyy koko joukko toinen toistaan kiinnostavampia kokonaisuuksia, joiden osalta tehdyillä valinnoilla, hyvin yksityiskohtaisillakin, on valtava merkitys suhteessa toisiinsa ja lopputulokseen. Tällaisia kokonaisuuksia muodostavat esimerkiksi värivalinnat, typografia ja taitto.
Tässä postauksessa esittelen omat Pinterest-tauluni edellä mainitsemistani kokonaisuuksista ja pureskelen auki joitakin kiinnostavia johtopäätöksiä.
Väriyhdistelmät
Yksittäisiin väreihin liittyy valtava määrä psykologiaa ja erilaisia konnotaatioita eli mielleyhtymiä. Värit voivat viestiä tunnetta, tunnelmaa, vuodenaikoja, aikakausia, lämpötilaa, yleellisyyttä, askeettisuutta jne. Tämä tekeekin väreistä toisaalta erinomaisen tehokkaita visuaalisen viestinnän työkaluja ja viestin viejiä, toisaalta toki vaarana ovat väärinymmärrykset ja monitulkintaisuudet.
Väriyhdistelmillä, värimaailmoilla, saadaan värien vahvaa tarinankerronnallista kykyä tehostettua entisestään ja maalailtua mitä mielikuvituksellisempia mielleyhtymämaailmoja silkalla värivalinnalla ja värien pinta-alojen suhteita muokkaamalla.
Luovalla alalla työskentelevälle on valmiiden värimallien lisäksi tarjolla myös muita konkreettisia työvälineitä, kuten huikea tekoälyä hyödyntävä ohjelmisto Khroma (vielä tosin Beta-vaiheessa), joka oppii ymmärtämään käyttäjän värimieltymyksiä ja auttaa luomaan harmonisia väriyhdistelmiä. Värejä voi tarkastella erilaisina kombinaatioina: palettejen muodossa, nimettyinä väripareina, valokuvaan liitettynä jne. Ohjelma kertoo myös kunkin sävyn RGB-arvon ja HEX-arvon.
Typografia
Typografia eli tekstisuunnittelu (monimutkaisen asian äärimmilleen typistäen) on vähintään yhtä konnotaatioilla ladattu kokonaisuus kuin väritkin. Eri kirjasintyypeillä on uniikki sielunelämänsä, historiansa ja luonteensa ja ne kykenevät sellaisenaan välittämään monenlaisia erilaisia tulkintoja, tekstisisällöstä riippumatta.
Pelkät kirjasintyypit sellaisenaan voivat ladata tekstiin esimerkiksi konservatiivisuutta, arvokkuutta, romanttisuutta, fantasiaa, moderniutta, energisyyttä, voimattomuutta jne. Yhtälailla kuin väriyhdistelmillä, saadaan myös typografiavalinnoilla luotua myös esimerkiksi voimakkaita mielikuvia tietystä aikakaudesta. Lisämausteensa typografiavalintaan luovat erilaiset tyylittelyt: lihavointi, kursivointi, alleviivaus, kirjasimen koko jne.
On myös tärkeää huomioida erilaisten kirjasinten kombinaatiot eli nk. fonttiparit. Useasti yhdessä graafisessa työssä käytetään vähintään kahta tai kolmea eri kirjasinta: yhtä otsikolle, yhtä väliotsikoille ja yhtä leipätekstille. Fontjoy on mahtava typografiageneraattori netissä, joka generoi yhteensopivia kolmen kirjasimen kombinaatioita. Käyttäjä voi valita kuinka suuren kontrastin kirjasinten välille haluaa (ovatko kirjaimet hyvin samantyylisiä, vai hyvin erityylisiä vai jotain siltä väliltä).
Typografisilla valinnoilla on taiteellisen ja tarinankerronnallisen funktion lisäksi myös valtava painoarvo viestin luettavuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta: huonoilla typografisilla valinnoilla kelpokin tekstisisältö saattaa luoda vääriä tulkintoja ja näyttäytyä vaikeaselkoisena tai vaikeasti luettavana.
Taitto
Taitto tarkoittaa suppeasti määriteltynä tekstin ja visuaalisten elementtien sommittelua visuaalisesti mielenkiintoiseen, mutta luettavaan muotoon. Hyvän taiton tunnusmerkkejä ovat graafinen.com -sivuston mukaan informatiivisuus, puhuttelevuus, mielenkiintoisuus ja helppolukuisuus.
Lainaan vielä graafinen.com -sivuston luonnehdintaa taitosta:
"Painettavissa tuotteissa kuten lehdissä taiton perusyksikkö on sivu, joka muodostaa parina aukeaman. Taitto muodostuu typografiasta (otsikot, ingressit, leipätekstit, väliotsikot, kuvatekstit, nostot, luettelot jne.), kuvista (valokuvat, kuvitukset, graafit), graafisista elementeistä (värit, väripalkit, viivat, logot jne.) ja erikoistehosteista (preeklaukset, stanssaukset, folioinnit jne.).
Taittoa käytetään muun muassa kirjoissa, esitteissä, lehdissä, tuoteluetteloissa ja internetsivuilla. Jokainen näistä taitetaan hieman eri tavoin. Taittamiseen vaikuttavat kohderyhmä, käyttötarkoitus, käytettävissä olevat resurssit, aikataulu, tuotteen asema ja tavoitteet."
Taitolla on siis vahva pragmaattinen funktio: sen tehtävänä on yhdistää julkaisuun tuotetut elementit säilyttäen niihin ladatun informaation, mutta luoden kokonaisuudesta yhtenäisen ja käytettävän. Samalla taitolla on myös kuitenkin valtava taiteellinen ja tarinankerronnallinen potentiaali: kutkuttavilla taittoa koskevilla valinnoilla julkaisu voi vangita yleisönsä tavalla, johon yksittäisten elementtien vetovoima ei riittäisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti