sunnuntai 19. tammikuuta 2020

GRL PWR - Viola Minerva ja Mmiisas



Viola Minerva

Viola Minerva eli Viola Virtamo on 23-vuotias valtaisan menestynyt nuori nainen, joka todella on yrittäjä sanan kaikissa merkityksissä: vieraillessaan luennoimassa Sykäys mun työhön -tapahtumassa Salossa 15.1.20 hän kertoi uransa kulusta ja häkellytti kuulijansa kuvailemalla tapaa, jolla hän oli tavoitteitaan kohti työskennellyt. Tavoitteesta toiseen hän on mennyt määrätietoisesti itse oppia ja kokemusta hakien, tehden valtavan määrän työtä ilman minkäänlaista muuta korvausta kuin saadun opin arvo. Hän on näin rakentanut itsestään visuaalisen tarinankerronnan monilahjakkuuden, ja toimii tällä hetkellä mm. valokuvaajana, bloggarina, kirjailijana, kuvausjärjestelijänä, graafisena suunnittelijana, someammattilaisena, reseptiikkanerona ja tuottajana. Moni on hänen matkansa varrella asettunut poikkiteloin ja kyseenalaistanut hänen kykyjään ja suunnitelmiaan, mutta hän on pysynyt määrätietoisena ja raivannut esteitä tieltään tehdäkseen sitä mitä rakastaa.

Viola Minervan visuaaliseen estetiikkaan kuuluu, erityisesti ruokakuvien osalta, herkullinen tummanpuhuvuus, joka luo kuviin vahvaa dramatiikka ja silti tuntuu kotoisan kutsuvalta. Lisää kiehtovuutta Viola Minervan kuviin ja tapaan kuvata asioita tuo liikkeen tuntu, joka toistuu kautta linjan: milloin kuvissa on konkreettisesti jauhoja pölläyttelevä käsipari, milloin personoimaton käsi kaataa elegantin kastikenauhan kuvan keskiössä olevaan annokseen, milloin kuvaan on yksinkertaisesti rakennettu staattisuuden rikkova katkaistu kompositio. Viola Minervan kuvissa tuntuu elämä ja tunnelma.

Viola Minervan some on yhtälailla inspiroivaa seurattavaa. Viola tuottaa somesisältönsä enimmäkseen englanniksi, mutta osittain myös suomeksi, ja onnistuu kummallakin kielellä houkuttelemaan seuraajansa interaktiiviseen keskusteluun. Erityistä hänen Instagram-tilissään on myös se, että hän jakaa kuviensa yhteydessä kuvan tekniset tiedot eli millä kameralla ja objektiivilla ja mahdollisella muulla kuvauskalustolla kuvat on otettu ja mitkä ovat säädöt, kutsuen tällä tavoin seuraajansa oppimaan valokuvauksen ja oman visuaalisen estetiikkansa saloja kanssaan. Reseptiikan ja kameratekniikan lisäksi hän jakaa sekä Instagramissa että blogissaan (ks. Nordic Violet) valokuvausvinkkejä, kuten vaikkapa juuri liikkeen tuomista kuvaan.




MMiisas

Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukila on 25-vuotias suomalainen videobloggaaja eli vloggaaja ja tubettaja.
Mmiisaksen menestystarina on niinikään vertaansa vailla; hän aloitti vuonna 2013 videobloginsa julkaisemisen, palkittiin jo kahden vuoden päästä 2015 Vuoden naisvloggaaja -palkinnolla Tubecon-tapahtumassa ja tammikuussa 2016 Kauppalehti nimesi hänet sadan vaikutusvaltaisimman suomalaisen ja kymmenen vaikutusvaltaisimman media-alan suomalaisen joukkoon. 2019 hänet valittiin Suomen vaikutusvaltaisimmaksi somevaikuttajaksi sosiaalisen median seurantaan ja analytiikkaan keskittyneen Meltwaterin toimesta.

Ja syystä. Tämä päivänä Mmiisaksen Youtube-kanavalla on 388 tuhatta tilaajaa ja Instagramissa 432 tuhatta seuraajaa. Hän on myös mm. tehnyt vaatemalliston yhdessä Ivana Helsingin kanssa vuonna 2018 ja julkaissut kesällä 2019 oman Inspiskalenterinsa. Kanavillaan Mmiisas julkaisee arkeensa liittyviä postauksia, leipomisesta muotiin, matkusteluun ja valokuvaukseen.

Erityisen kiinnostavaa visuaalisesta näkökulmasta on brändiajatus Mmiisaksen materiaalissa. Materiaali on huoliteltua, visuaalisesta harkittua ja kertakaikkiaan kaunista, mutta silti elämänmakuista. Mmiisas on brändi siinä missä muutkin, ja visuaalinen ilme toistaa brändiä niin julkaisujen kuin graafisen materiaalin osalta: värisävyistä fonttivalintoihin materiaali on yhtenäistä ja yksityiskohdat on otettu huomioon.



lauantai 11. tammikuuta 2020

Graafisen suunnittelun trendit 2020




Graafinen suunnittelu on vahvasti ankkuroitu historiaan ja yleisesti hyväksytyt konnotaatiot ovat suuri osa graafisen suunnittelun kenttää. Samalla ala on kuitenkin yhteiskuntaan ja kulttuuriin sitoutunut ja ajankohtaisten trendien ohjaama.

Uusi vuosikymmen tuo uutta myös graafisen suunnittelun kentälle. Siinä missä vuoden 2019 trendejä olivat mm. villiinnytään vuonna 2020

  • 3D-rakenteita ja eri ulottuvuuksien yhdistämisestä, esimerkiksi 3D-elementtien ja valokuvan. Nähdään myös esimerkiksi 3D-elementtejä, jotka näyttävät savesta/muovailuvahasta tehdyiltä.
  • Yksivärisyydestä: saman värin eri sävyillä luodaan yllättävänkin sävyrikasta suunnittelua
  • Metallin hohteesta, erityisesti painotuotteissa
  • Typografian valjastamisesta taiteen ja luovuuden välineeksi aivan uusilla tavoilla (teksti taivutetaan esimerkiksi erilaisiin muotoihin, käytetään osittain läpinäkyviä tekstejä, valitaan äärimmäisiä statement-kirjaimia jne.)
  • Tekstin ja kuvan maskaamisesta: kuva- ja tekstitasot luodaan maskien avulla niin, että kuva jää vain osittain näkyviin
  • Viivataiteesta
  • Valokuvien ja piirustusten yhdistämisestä: piirustukset korvaavat osan valokuvasta tai ovat vuorovaikutuksessa sen kanssa
  • Hyvin yksinkertaisista ja yksityiskohdattomista kuvituksista
  • Isometrisista kuvituksista: kolmiulotteisuuden vaikutelman luominen
  • Maanläheisistä sävyistä ja vintage-fiiliksestä
  • Kuvioista ja tekstuurista: Kuvioita käytetään yltäkylläisen runsaasti, useita erilaisia yhtä aikaa
  • Geometriasta: tavallisia geometrisia muotoja käytetään yllättävin ja taituruutta vaativin tavoin, ja luodaan esimerkiksi ympyröistä "pistemaalauksia"
  • Nestemäisyydestä: nestemäiset muodot tuovat liikettä tuotoksiin. Lisää puhtia ne saavat animaatioista, kirkkaista väreistä, osittaisesta läpinäkyvyydestä jne.
  • Digitaalisesta maalauksesta: jäljitellään perinteistä maalaustekniikkaa digitaalisesti
  • Päällekkäisyydestä: kuten useassa aiemmin mainitussa kohdassa, erilaisten elementtien asettaminen päällekkäin tai limittäin näyttäytyy hyvin kiinnostavana. 
  • Ilmaston muutos: ohittamaton aihepiiri tämän hetken yhteiskunnassa

perjantai 10. tammikuuta 2020

Graafinen suunnittelu videoina

Graafinen suunnittelu on valtavan kompleksinen kokonaisuus, jonka potentiaali on rajaton niin kaupallisten kuin taiteellistenkin tarkoitusperien näkökulmasta. Graafinen suunnittelu pitää sisällään valtavan suuria erillisiä kokonaisuuksia kuten väriteoriaa, typografiaa, taittoa ja silkkaa psykologiaa. Graafisen suunnittelun juuret ovat tukevasti historiassa, ja tuo pohja vaikuttaa suunnittelussa tänäkin päivänä, mutta samalla graafinen suunnittelu on äärimmäisen vahvasti trendiohjautuvaa ja kulttuurisidonnaista. Graafinen suunnittelu on visuaalista viestintää, ja se on läsnä jokaisessa arkipäiväisessä hetkessämme lukemattomin eri tavoin: graafinen suunnittelu kattaa sovellukset, joita kannamme puhelimessamme, maitotölkin ja puuropakkauksen aamupalapöydässämme, postiluukusta tipahtaneen aikakauslehden ja laskun, liikennemerkit ja kadunvarsimainokset matkalla töihin, liiketilojen ikkunateippaukset jne.

Graafinen suunnittelu | Graafisen suunnittelun osa-alueita


Graafinen suunnittelu on massiivinen kokonaisuus, joka pitää sisällään digitaalisten tai painotöiden kokonaisvaltaisen ulkoasusuunnittelun. Tähän liittyy koko joukko toinen toistaan kiinnostavampia kokonaisuuksia, joiden osalta tehdyillä valinnoilla, hyvin yksityiskohtaisillakin, on valtava merkitys suhteessa toisiinsa ja lopputulokseen. Tällaisia kokonaisuuksia muodostavat esimerkiksi värivalinnat, typografia ja taitto.

Tässä postauksessa esittelen omat Pinterest-tauluni edellä mainitsemistani kokonaisuuksista ja pureskelen auki joitakin kiinnostavia johtopäätöksiä.

Väriyhdistelmät



Yksittäisiin väreihin liittyy valtava määrä psykologiaa ja erilaisia konnotaatioita eli mielleyhtymiä. Värit voivat viestiä tunnetta, tunnelmaa, vuodenaikoja, aikakausia, lämpötilaa, yleellisyyttä, askeettisuutta jne. Tämä tekeekin väreistä toisaalta erinomaisen tehokkaita visuaalisen viestinnän työkaluja ja viestin viejiä, toisaalta toki vaarana ovat väärinymmärrykset ja monitulkintaisuudet.

Väriyhdistelmillä, värimaailmoilla, saadaan värien vahvaa tarinankerronnallista kykyä tehostettua entisestään ja maalailtua mitä mielikuvituksellisempia mielleyhtymämaailmoja silkalla värivalinnalla ja värien pinta-alojen suhteita muokkaamalla.


Luovalla alalla työskentelevälle on valmiiden värimallien lisäksi tarjolla myös muita konkreettisia työvälineitä, kuten huikea tekoälyä hyödyntävä ohjelmisto Khroma (vielä tosin Beta-vaiheessa), joka oppii ymmärtämään käyttäjän värimieltymyksiä ja auttaa luomaan harmonisia väriyhdistelmiä. Värejä voi tarkastella erilaisina kombinaatioina: palettejen muodossa, nimettyinä väripareina, valokuvaan liitettynä jne. Ohjelma kertoo myös kunkin sävyn RGB-arvon ja HEX-arvon.





Typografia



Typografia eli tekstisuunnittelu (monimutkaisen asian äärimmilleen typistäen) on vähintään yhtä konnotaatioilla ladattu kokonaisuus kuin väritkin. Eri kirjasintyypeillä on uniikki sielunelämänsä, historiansa ja luonteensa ja ne kykenevät sellaisenaan välittämään monenlaisia erilaisia tulkintoja, tekstisisällöstä riippumatta.

Pelkät kirjasintyypit sellaisenaan voivat ladata tekstiin esimerkiksi konservatiivisuutta, arvokkuutta, romanttisuutta, fantasiaa, moderniutta, energisyyttä, voimattomuutta jne. Yhtälailla kuin väriyhdistelmillä, saadaan myös typografiavalinnoilla luotua myös esimerkiksi voimakkaita mielikuvia tietystä aikakaudesta. Lisämausteensa typografiavalintaan luovat erilaiset tyylittelyt: lihavointi, kursivointi, alleviivaus, kirjasimen koko jne.

On myös tärkeää huomioida erilaisten kirjasinten kombinaatiot eli nk. fonttiparit. Useasti yhdessä graafisessa työssä käytetään vähintään kahta tai kolmea eri kirjasinta: yhtä otsikolle, yhtä väliotsikoille ja yhtä leipätekstille. Fontjoy on mahtava typografiageneraattori netissä, joka generoi yhteensopivia kolmen kirjasimen kombinaatioita. Käyttäjä voi valita kuinka suuren kontrastin kirjasinten välille haluaa (ovatko kirjaimet hyvin samantyylisiä, vai hyvin erityylisiä vai jotain siltä väliltä).





Typografisilla valinnoilla on taiteellisen ja tarinankerronnallisen funktion lisäksi myös valtava painoarvo viestin luettavuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta: huonoilla typografisilla valinnoilla kelpokin tekstisisältö saattaa luoda vääriä tulkintoja ja näyttäytyä vaikeaselkoisena tai vaikeasti luettavana.

Taitto



Taitto tarkoittaa suppeasti määriteltynä tekstin ja visuaalisten elementtien sommittelua visuaalisesti mielenkiintoiseen, mutta luettavaan muotoon. Hyvän taiton tunnusmerkkejä ovat graafinen.com -sivuston mukaan informatiivisuus, puhuttelevuus, mielenkiintoisuus ja helppolukuisuus.

Lainaan vielä graafinen.com -sivuston luonnehdintaa taitosta:

"Painettavissa tuotteissa kuten lehdissä taiton perusyksikkö on sivu, joka muodostaa parina aukeaman. Taitto muodostuu typografiasta (otsikot, ingressit, leipätekstit, väliotsikot, kuvatekstit, nostot, luettelot jne.), kuvista (valokuvat, kuvitukset, graafit), graafisista elementeistä (värit, väripalkit, viivat, logot jne.) ja erikoistehosteista (preeklaukset, stanssaukset, folioinnit jne.).
Taittoa käytetään muun muassa kirjoissa, esitteissä, lehdissä, tuoteluetteloissa ja internetsivuilla. Jokainen näistä taitetaan hieman eri tavoin. Taittamiseen vaikuttavat kohderyhmä, käyttötarkoitus, käytettävissä olevat resurssit, aikataulu, tuotteen asema ja tavoitteet."
Taitolla on siis vahva pragmaattinen funktio: sen tehtävänä on yhdistää julkaisuun tuotetut elementit säilyttäen niihin ladatun informaation, mutta luoden kokonaisuudesta yhtenäisen ja käytettävän. Samalla taitolla on myös kuitenkin valtava taiteellinen ja tarinankerronnallinen potentiaali: kutkuttavilla taittoa koskevilla valinnoilla julkaisu voi vangita yleisönsä tavalla, johon yksittäisten elementtien vetovoima ei riittäisi.

Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa


Graafinen suunnittelu | Typografia







Kurkista myös Pinterest-taulujani aiheeseen liittyen:


Graafinen suunnittelu | Värimalli



RGB-värimalli

RGB-värimalli, on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen (Red=R), Vihreän (Green=G) ja sinisen (Blue=B) väristä valoa. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa sähköisissä ympäristöissä, sillä näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä. Esimerkiksi digitaaliset kamerat tallentavat kuvan RGB-väriavaruutta käyttäen.

Värit muodostuvat RGB-väritilassa additiivisesti: värillisiä valoja lisätään toisiinsa. Vertaa alla CMYK-väritilan subtraktiiviseen värien muodostumiseen, jossa valosta vähennetään värejä.

Lähde: Wikipedia


CMYK-värimalli

CMYK-värimalli tai CMYK-värimalli on väritila, jonka lyhenne tulee englannin sanoista Cyan (syaani), Magenta (magenta), Yellow (keltainen) ja Key (avainväri eli musta). CMYK-avaruuden perusvärit on valittu kuvien paperille painamiseen soveltuviksi eikä se sovellu esimerkiksi kuvien näyttämiseen näytöllä. CMYK onkin yleisistä väriavaruuksista suppein, eli sillä voidaan muodostaa vähiten erilaisia värejä.

CMYK on subtraktiivinen väriavaruus (vrt. yllä RGB:n additiivinen väriavaruus): paperipinnalle painetut CMYKin osavärit estävät osaa valosta heijastumasta silmään, jolloin silmä havaitsee valoon jäljelle jääneen värin. Silmä näkee väripinnan sitä tummempana, mitä enemmän väriä on käytetty. Kun kuva tallennetaan kuvankäsittelyohjelmassa CMYK-väritilassa, jokaiseen kuvatiedoston pikseliin tallentuu neljän värin (syaanin kirkas vihertävänsininen, magentan sinertävän punainen, keltaisen ja mustan) voimakkuus. CMYK-väritilaa kutsutaankin myös neliväriprosessiksi.

Lähde: Wikipedia


LAB

LAB on käytössä olevista väritiloista laajin, sillä Lab perustuu ihmisen kykyyn aistia värit, ja on näin laitteesta riippumaton väritila. Lab kuvaakin sitä, miltä väri näyttää, eikä sitä, kuinka paljon määritettyä väriä laite tarvitsee voidakseen tuottaa kunkin pikselin värin.

Lab-väritilassa väri muodostetaan seuraavasti:

  • L (vaaleus) 0-100
  • A (vihreä-punainen) -128 - +127
  • B (sininen-keltainen) -128 - +127

Lähde: Kuvakenno


HEX-arvo

HEX-arvo tarkoittaa heksadesimaalijärjestelmän mukaista väriarvon merkitsemistä. Tätä käytetään hyvin usein tietotekniikassa ja ohjelmoinnissa. HEX-arvo merkitsee väriarvon siten, että kuusinumeroisesta heksadesimaaliluvusta kaksi ensimmäistä lukua ilmoittavat punaisen (R) määrän, kaksi seuraavaa vihreän (G) ja kaksi viimeistä sinisen (B) määrän. Luku erotetaan laittamalla risuaitamerkki # luvun eteen.

HEX-arvoja käyttämällä pystytään esimerkiksi tuottamaan tismalleen samoja värisävyjä julkaisusta toiseen: värisävyn arvoja ei tarvitse säätää manuaalisesti tai aistinvaraisesti, vaan HEX-arvoa käyttämällä sävystä saadaan täsmälleen oikea. Esimerkiksi brändien graafista ohjeistusta laadittaessa saadaan brändille määritettyä omat värit, joita voidaan halutessa jatkossa käyttää kaikissa brändiin liittyvissä julkaisuissa.

Lähde: Wikipedia

Graafinen suunnittelu | A-sarja


Tyhjä paperiarkki on lähtökohta monelle eri tyyppiselle suunnitteluprojektille valokuvaamisesta graafiseen suunnitteluun, sekä symbolisesti että konkreettisestikin. Vaikka painovalmiin (=elävässä elävässä käsin kosketeltavat julkaisut, kuten käyntikortit tai aikakauslehdet) ja julkaisuvalmiin (=sähköisesti julkaistavat tiedostot, kuten tämän blogipostaus ja kaikki sen sisältö) valtasuhde onkin länsimaissa muuttunut radikaalisti viimeisen vuosikymmenen aikana julkaisujen painottuen yhä enemmän julkaisuvalmiisiin, on printtimedialla eli painovalmiilla julkaisuilla yhä vakaa jalansijansa ja paperiarkilla työpaikkansa.

ISO216 ja A-sarja

Paperiarkkien koot ovat standardisoitu kansainvälisellä ISO216-standardilla. Standardin mukaiset paperikoot ovat käytössä useissa eri maissa, joskin esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada tekevät merkittävän poikkeuksen tähän joukkoon. ISO 216 -standardi määrittää kolme sarjaa, A-, B-, ja C-sarjat, jotka eroavat toisistaan kokonsa puolesta. Yleisin käytössä olevista sarjoista on A-sarja, jonka A4-kokoinen arkki saattoi olla se mielikuva, jonka sait sanoista "tyhjä paperiarkki", niin yleisesti ymmärretty on aanelosen käsite.
A-sarja

A-sarja

A0-arkin pinta-ala on tasan 1 neliömetri. Kaikissa A-sarjan arkeissa lyhyemmän ja pidemmän sivun suhde toisiinsa . A-sarjan eri kokoja käytetään mm. kirjoituspaperina, tulostuspaperina, postikortteina ja käyntikortteina.


A-sarjan paperikoot ja yleisimmät käyttötarkoitukset

Graafinen suunnittelu | Vektori vs. rasteri


Vektori vs. rasteri


Graafiseen suunnitteluun ja Adobe Illustratoriin opintojen myötä sukellettaessa tuli pystymetsäläiselle ensimmäisenä esiin tärkeiden käsite-erojen pureskelu: vektorin ja rasterin ero. Tähänastiset opinnot ovat tuoneet osaamista ja teoriatietoa kuvan ja kuvatiedostojen tuottamisessa kuvan rakentamisen/stailaamisen, valokuvaamisen, kuvankäsittelyn ja niihin liittyvien ohjelmistojen muodossa, mutta nyt kuvan konkreettiset rakennuspalikat ovatkin varsin toisenlaiset.



Rasteri


Kaikki rasterimuodossa olevat tiedostot koostuvat pikseleistä ja pikselien määrä kuvassa määrittää kuvan laadun. Tällaisessa muodossa olevista kuvista voidaan puhua myös pikseligrafiikkakuvina, bittikarttakuvina tai bittikarttagrafiikkana (bitmap). Pikselien määrää kuvataan resoluution käsitteellä: mitä enemmän kuvassa on pikseleitä, sitä parempilaatuinen kuva on eli sitä parempi on kuvan resoluutio.

Digitaalisessa ympäristössä käytetyt kuvat voivat olla pikselitiheydeltään niinkin alhaisia kuin 72 ppi eli 72 pikseliä tuumaa kohti, kaupallisissa julkaisussa pikselitiheyttä vaaditaan 150 ppi-300 ppi. Pikseligrafiikkakuvien "heikkous" on kuitenkin juuri se, että ne ovat resoluutioriippuvaisia: kuvien pienentäminen onnistuu yleensä ilman suurta laatuhävikkiä, mutta kuvien suurentaminen tarkoittaa väistämättä kuvan muuttumista rakeiseksi ja "palikoituneeksi". Tämä tarkoittaa myös sitä, että rasterikuvat täytyy yleensä tallentaa mahdollisimman suurina, mahdollisimman paljon tietoa sisältävinä tiedostoina.

Lähde: Wikipedia, Roban Konna




Vektori


Vektorit eli vektorigrafiikka on tietokonegrafiikkaa, jossa käytetään bézier-pisteisiin ja -käyriin perustuvaa piirtotekniikkaa. Vektoripiirrokset perustuvat näihin pisteisiin, ja niiden koordinaatteihin sekä matemaattisiin funktioihin, jotka määrittävät pisteiden väliset käyrät. Käytännössä vektorigrafiikalla luodaan koordinaatistoon sidottuja objekteja, kuten suoria, monikulmioita, ympyröitä jne. Vektorigrafiikkaa käytetäänkin mm. logosuunnittelussa, typografiassa, infografiikassa ja kuvituksissa, joissa fotorealistisilla kuvilla ei saada tarinaa kerrottua.

Merkittävä ero rasterikuviin nähden on se, että vektorigrafiikalla luodun kuvan kokoa voidaan suurentaa rajattomasti ilman laatuhävikkiä, sillä ne ovat täysin resoluutioriippumattomia. Tällöin yhdestä ja samasta tiedostosta voidaan luoda esimerkiksi kuva käyntikorttiin ja 10mx20m kokoinen suurkuva.

Lähde: Wikipedia, Roban Konna